Kalevalan päivän kunniaksi koko jakso on saatavilla kaikille kuulijoillemme!

Tässä jaksossa keskitymme vieraamme Kalevalaseuran toiminnanjohtajan Dos. FT Niina Hämäläisen kanssa Kalevalan rooliin suomalaisessa runolauluperinteessä ja pohdimme, missä määrin se edustaa itämerensuomalaisen perinteen todellista olemusta. Tarkastelemme, onko Kalevala enemmänkin Elias Lönnrotin käsialaa kuin aitoa kansanperinnettä.

Keskustelemme myös Kalevalan keskeisistä lähteistä, erityisesti Arhippa Perttusen roolista ja muista merkittävistä vaikuttajista.

Käymme läpi, mitä ”kalevala” sana mahdollisesti merkitsi muinaisille itämerensuomalaisille ja mitä se tarkoittaa nykyhetkessä. Pohdimme myös Ainon ja Kullervon runojen taustoja. Ovatko ne täysin Lönnrotin käsialaa vai löytyykö niille pohjaa kansanrunoissa?

Tutustumme Avoimeen Kalevalaan, vertailemme vanhan ja uuden Kalevalan eroja ja arvioimme, löytyykö Lönnrotin kokoelman ohella muita merkittäviä teoksia, jotka ansaitsisivat tulla tutkituksi suomalaisen runolauluperinteen yhteydessä.

Tämä jakso tarjoaa perusteellisen katsauksen Kalevalan asemaan ja sen merkitykseen suomalaisessa kulttuuriperinnössä, haastaen kuulijat pohtimaan perinteen moniulotteisuutta.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Itämerensuomalaiset loitsut, mytologiset runot ja laulut ovat lähes poikkeuksetta kalevalamitassa. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on runomitta, jossa säe koostuu yleensä kahdeksasta tavusta, jolloin se jakautuu neljään kaksitavuiseen runojalkaan. Mutta mikä on tehnyt nelipolvitrokeesta itämerensuomalaisen runomitan standardin? Mikä tässä mitassa vetosi Suomenniemeä asuttaneisiin esivanhempiimme niin syvästi, että he pukivat kaikki arvokkaimmat runonsa ja loitsunsa juuri tähän esteettiseen ja matemaattiseen asuun. Kutsuimme apuun muusikko Veera Voiman, joka on laulanut kalevalamitassa lähes koko ikänsä. Veera toimii oppaanamme kalevalamitan kauneuteen ja tarjoaa sen käytöstä käytännön esimerkkejä.

Liity kannatusjäseneksemme niin pääset kuulemaan myös erityispitkät jaksot osoitteessa https://tietaja.supercast.com/

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Kun kevät saapuu ja luonto herää, Sampsa kylvää maan ja kasvu voi alkaa. Mutta kenestä oikein on kyse? Sampsa Pellervoinen on olennainen osa itämerensuomalaista mytologiaa. Sampsaa tai Sämpsää on pidetty viljan ja kasvun jumaluutena, mutta onko asia aivan niin yksioikoinen?

Tervetuloa mukaan Tietäjä-podcastin kyytiin, kun lähdemme herättämään Sampsaa ja jopa paljastamme kenen kanssa Sampsa tapaa tehdä veneretkiään!

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Karhu on suomalaisten esi-isä, muinainen jumala, metsän kuningas ja nisäkäs, joka on suuresti kaltaisemme. Tänä talvena Tietäjäyhdistys on tehnyt kaikkensa ymmärtääkseen Karhun symboliikkaa. Kaikki sai alkunsa talvikäräjiltä, missä pohdimme sydäntalven merkitystä. Karhu ja karhun talvipesä nousivat tärkeiksi teemoiksi, mikä on johtanut laajamittaiseen keskusteluun Karhun symboliikasta. Pysähdymme tässä jaksossa perustavan kysymyksen äärelle: mikä on Karhun merkitys itämerensuomalaisessa metafysiikassa?

Myös Tietäjäyhdistyksen uusi hallitus tekee tässä jaksossa yllätysvierailun studioomme ja antaa heti paljon pureksittavaa. Roope Särkikoski kertoo meille mitä on osallistuva ymmärtäminen ja Tinja de la Chapelle muistelee kuinkalaulu liittyy suomalaiseen luontoyhteyteen.

Kannattajajäsenien omassa osiossa analysoimma talvikäräjillä luodun Karhun synty -runoa, mikä sinetöi Karhu-tulkintamme. Pääset kuulemaan jaksosta erityispitkän version liittymällä kannattajajäseneksi osoitteessa tietaja.fi.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS