Arkistot

Jakso 21: Perinteen juuret ja Lönnrotin perintö

Kalevalan päivän kunniaksi koko jakso on saatavilla kaikille kuulijoillemme!

Tässä jaksossa keskitymme vieraamme Kalevalaseuran toiminnanjohtajan Dos. FT Niina Hämäläisen kanssa Kalevalan rooliin suomalaisessa runolauluperinteessä ja pohdimme, missä määrin se edustaa itämerensuomalaisen perinteen todellista olemusta. Tarkastelemme, onko Kalevala enemmänkin Elias Lönnrotin käsialaa kuin aitoa kansanperinnettä.

Keskustelemme myös Kalevalan keskeisistä lähteistä, erityisesti Arhippa Perttusen roolista ja muista merkittävistä vaikuttajista.

Käymme läpi, mitä ”kalevala” sana mahdollisesti merkitsi muinaisille itämerensuomalaisille ja mitä se tarkoittaa nykyhetkessä. Pohdimme myös Ainon ja Kullervon runojen taustoja. Ovatko ne täysin Lönnrotin käsialaa vai löytyykö niille pohjaa kansanrunoissa?

Tutustumme Avoimeen Kalevalaan, vertailemme vanhan ja uuden Kalevalan eroja ja arvioimme, löytyykö Lönnrotin kokoelman ohella muita merkittäviä teoksia, jotka ansaitsisivat tulla tutkituksi suomalaisen runolauluperinteen yhteydessä.

Tämä jakso tarjoaa perusteellisen katsauksen Kalevalan asemaan ja sen merkitykseen suomalaisessa kulttuuriperinnössä, haastaen kuulijat pohtimaan perinteen moniulotteisuutta.

Jakso 20: Jumala

Tervetuloa syventymään Suomen ja laajemmin itämerensuomalaisen kulttuurin hengelliseen maisemaan. Tässä jaksossa sukellamme yhteen itämerensuomalaisten kulttuurin kiistanalaisimmista ja samalla kiehtovimmista aiheista: Jumalan käsitteen historiaan ja merkitykseen. Martti Haavio, tunnettu suomalainen folkloristi, väitti, että kun kristilliset lähetyssaarnaajat tulivat tekemisiin itämerensuomalaisten kanssa, he kohtasivat samalla Jumalan. Miksi ja miten niin? Ja mikä voisi olla tämän väitteen filosofinen ja kulttuurinen perusta?

Tässä jaksossa ei ainoastaan analysoi Jumalan käsitteen historiallisia ulottuvuuksia suomalais-ugrilaisessa kulttuurissa, vaan myös tarkastelemme sen nykyistä roolia ja merkitystä yhteiskunnassamme. Kuulemme tarinoita myyttisestä Bjarmiasta, mahdollisesti todellisesta tai kuvitteellisesta pohjoisesta alueesta, joka on säilyttänyt mystisen kaikunsa suomalaisessa kulttuurimuistissa.

Mutta emme pysähdy vain myytteihin ja historiaan. Otamme myös filosofisen syväsukelluksen aiheeseen. Millaisia käsitteellisiä ja ontologisia olettamuksia Jumalan käsite kantaa suomalais-ugrilaisessa kulttuurissa. Lisäksi pohdimme juminhäiden ja juminkeon, näiden ainutlaatuisten ja mystisten itämerensuomalaisen perinteen ilmentymien, merkitystä. Voivatko nämä käsitteet ja niiden taustalla olevat uskomukset tarjota meille uudenlaisen näkökulman siihen, kuinka näemme ja ymmärrämme hengellisyyden ja pyhyyden?

Jakso 19: Mytologinen kieli

Mytologia on itämerensuomalaisen perinteen sielu ja sydän, mutta mitä oikeastaan tarkoitamme mytologialla? Tässä jaksossa perehdymme viimeisten kahden sadan vuoden aikana kehitettyihin myyttiteorioihin ja lähestymme tuttuun tapaan mytologian aihetta myös tietäjän näkökulmasta.

Myyttitutkimuksen pioneeri Max Müller piti mytologiaa kielen sairautena. Tässä jaksossa lähdemme olettamuksesta, että mytologiaa todella voidaan pitää kielenä. Kuuntele koko jakso ja voit itse päättää millaisesta kielestä on kyse – sairaasta vai kenties viisaasta?

Voit kuunnella maksutta ensimmäisen tunnin. Koko jaksoon ja kaikkiin muihinkin erityispiptkiin jaksoihimme pääset käsiksi osoitteessa https://tietaja.supercast.com/

Jakso 18: Kolmijakoinen maailmankuva

Oletko kuullut, että maailmassa olisi kolme kerrosta? Itämerensuomalaiset esivanhempamme pitivät maailmaa kolmitasoisena ja hyödynsivät tätä tietoa monin tavoin. Shamaaneille aiheen tunteminen oli erityisen hyödyllistä. Tämä selittää, miksi kaikissa Suomen alueelta löydetyissä shamaanirummuissa on kuvattuna kolmitasoinen maailma

Tietäjä-podcast pyrkii tässä jaksossa avaamaan kolmikerroksista maailmankuvaa nykyihmiselle ymmärrettävällä tavalla. Esivanhempiemme käsitys aiheesta oli syvän intuitiivinen. Tietäjä-podcast ottaa avuksi modernin filosofian sanaston yrittäessään avata, miksi kolmikerroksinen ajattelu voi syventää kenen tahansa ymmärrystä maailmankaikkeudesta.

Tervetuloa mukaan matkalle yliseen, keskiseen ja aliseen!

Jakso 17: Kalevalamitan salaisuus

Itämerensuomalaiset loitsut, mytologiset runot ja laulut ovat lähes poikkeuksetta kalevalamitassa. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on runomitta, jossa säe koostuu yleensä kahdeksasta tavusta, jolloin se jakautuu neljään kaksitavuiseen runojalkaan. Mutta mikä on tehnyt nelipolvitrokeesta itämerensuomalaisen runomitan standardin? Mikä tässä mitassa vetosi Suomenniemeä asuttaneisiin esivanhempiimme niin syvästi, että he pukivat kaikki arvokkaimmat runonsa ja loitsunsa juuri tähän esteettiseen ja matemaattiseen asuun. Kutsuimme apuun muusikko Veera Voiman, joka on laulanut kalevalamitassa lähes koko ikänsä. Veera toimii oppaanamme kalevalamitan kauneuteen ja tarjoaa sen käytöstä käytännön esimerkkejä.

Liity kannatusjäseneksemme niin pääset kuulemaan myös erityispitkät jaksot osoitteessa https://tietaja.supercast.com/

Jakso 16: Sampsa Pellervoisen mytologia

Kun kevät saapuu ja luonto herää, Sampsa kylvää maan ja kasvu voi alkaa. Mutta kenestä oikein on kyse? Sampsa Pellervoinen on olennainen osa itämerensuomalaista mytologiaa. Sampsaa tai Sämpsää on pidetty viljan ja kasvun jumaluutena, mutta onko asia aivan niin yksioikoinen?

Tervetuloa mukaan Tietäjä-podcastin kyytiin, kun lähdemme herättämään Sampsaa ja jopa paljastamme kenen kanssa Sampsa tapaa tehdä veneretkiään!

Jakso 15: Karhu – jumala, esi-isä ja metsän kuningas

Karhu on suomalaisten esi-isä, muinainen jumala, metsän kuningas ja nisäkäs, joka on suuresti kaltaisemme. Tänä talvena Tietäjäyhdistys on tehnyt kaikkensa ymmärtääkseen Karhun symboliikkaa. Kaikki sai alkunsa talvikäräjiltä, missä pohdimme sydäntalven merkitystä. Karhu ja karhun talvipesä nousivat tärkeiksi teemoiksi, mikä on johtanut laajamittaiseen keskusteluun Karhun symboliikasta. Pysähdymme tässä jaksossa perustavan kysymyksen äärelle: mikä on Karhun merkitys itämerensuomalaisessa metafysiikassa?

Myös Tietäjäyhdistyksen uusi hallitus tekee tässä jaksossa yllätysvierailun studioomme ja antaa heti paljon pureksittavaa. Roope Särkikoski kertoo meille mitä on osallistuva ymmärtäminen ja Tinja de la Chapelle muistelee kuinkalaulu liittyy suomalaiseen luontoyhteyteen.

Kannattajajäsenien omassa osiossa analysoimma talvikäräjillä luodun Karhun synty -runoa, mikä sinetöi Karhu-tulkintamme. Pääset kuulemaan jaksosta erityispitkän version liittymällä kannattajajäseneksi osoitteessa tietaja.fi.

Jakso 14: Kekri sulkee syklin

Vuodenkierto oli esivanhemmillemme tärkeä ilmiö, jonka ympärille itämerensuomalainen mytologia rakentui. Sen huipentuma ja päätös oli kekrijuhla ja sitä seuraava jakoaika. Nämä olivat täynnä myyttistä sisältöä, jonka ymmärtäminen on nykyään aivan yhtä tärkeää kuin muinaisuudessakin. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa tutkimme kekrin alkuperää ja tulkitsemme filosofisessa hengessä sen myyttistä sisältöä. Saat vastauksia mm. siihen miksi kekrinä laulettiin ison härän surmaamisesta ja miksi esivanhempien rooli oli kekrissä niin tärkeä.

KUVA: Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa Seurasaaren ulkomuseossa, kekriukko tuvan uunin kupeessa. Museovirasto.

Jakso 13: Lemminkäinen, juhannus ja tuli

Lemminkäinen on itämerensuomalaisen perinteen tunnettu ja rakastettu tuittupää. Hänen matkassaan Päivölän pitoihin kiteytyy keskikesän mytologinen merkitys. Mitä oikein onkaan lempi, josta myös Lemminkäinen on saanut nimensä? Miksi Lemminkäinen menettää vääjäämättä henkensä matkoillaan? Tietäjäyhdistys juhlii juhannusta tutkimalla lempeä ja tulta ja Lemminkäisen vaarallisia matkoja. Lopulta päädymme Lemminkäisen jalanjäljissä aina Tuonelan majoille saakka.

Jakso 12: Ukon vakat

Miksi keväällä on ollut tapana nostaa malja Ukon kunniaksi? Kuka on tämä ylijumalan arvonimeä nauttiva ukkosen jumala? Keväistä juhlaa, jonka keskiössä ovat Ukko ja hänen puolisonsa Rauni on kutsuttu monilla nimillä. Tämä juhla tunnetaan nimellä ”Ukon vakat” ja helojen juhlimiseen liittyy paljon samaa symboliikkaa. Tämä jakso aloittaa sarjan, jossa tietäjä-podcast perehtyy itämerensuomalaisiin kalendaarijuhliin.

 

Kuva: Kokko, R.W. Ekhman, Kansallisgalleria