Miksi keväällä on ollut tapana nostaa malja Ukon kunniaksi? Kuka on tämä ylijumalan arvonimeä nauttiva ukkosen jumala? Keväistä juhlaa, jonka keskiössä ovat Ukko ja hänen puolisonsa Rauni on kutsuttu monilla nimillä. Tämä juhla tunnetaan nimellä ”Ukon vakat” ja helojen juhlimiseen liittyy paljon samaa symboliikkaa. Tämä jakso aloittaa sarjan, jossa tietäjä-podcast perehtyy itämerensuomalaisiin kalendaarijuhliin.

Kuva: Kokko, R.W. Ekhman, Kansallisgalleria

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

1900-luvulla suomalaiset lähes unohtivat ruo’on käytön rakennusmateriaalina. Samalla kun öljypohjaiset huopakatot ja peltikatot ovat alkaneet peittää suomalaisia taloja, ruoko on vuosi toisensa jälkeen lisääntynyt niin järvissä kuin merelläkin. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa Tietäjäyhdistys muistuttaa kaikkia tästä kauniista ja toimivasta perinnerakentamisen taidosta. Ruo’on kerääminen on erinomainen tapa hoitaa vesistöjä ja kerätty ruoko antaa meille mahdollisuuden nauttia kauniista ja luonnollisista ruokokatoista, seinistä ja eristeistä. Tarmo Ahonen on eräs niistä harvoista, jotka yhä osaavat ruokokaton rakentamisen salat. Tässä kesällä 2020 nauhoitetussa haastattelussa pääset kuulemaan kaiken oleellisen tästä järviemme aarteesta.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Itämerensuomalaista perinnettä on tutkittu kaksi vuosisataa, mutta mitä oikeastaan ymmärrämme itämerensuomalaisesta symboliikasta? Timo Heikkilä on itsenäinen tutkija, kirjailija ja eräs niitä harvoja, jotka ovat tulkinneet laajemmin Pohjolan symboliikkaa ja metafysiikkaa. Tässä jaksossa kuljemme viime vuosisatojen ajatusten läpi ja avaamme uusia näkymiä perinteen tulkintaan. Ehkäpä emme ole vielä ottaneet kuin muutaman askeleen matkalla esivanhempiemme maailmankuvan ymmärtämiseen.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Minne päädymme jättäessämme rajallisen olomuodon? Ympäri maailman on ajateltu, että rajan takana meitä odottaa tummanpuhuva äitiyttä edustava hahmo. Itämerensuomalaisessa perinteessä tällä pelottavalla mutta rakastetulla naisella on ollut lukuisia nimiä kuten Pohjan akka, Louhi ja Lovetar.

Hän ottaa meidät vastaan kuollessamme. Itämerensuomalaiset tietäjät ovat kuitenkin tunteneet myös lukuisia menetelmiä, joiden avulla vierailu Pohjolaan on mahdollista myös väliaikaisesti. Loveen on langettu hakemaan yhteisöä hyödyttävää tietoa ja sieltä on haettu voimaa ja ymmärrystä. Myös itämerensuomalaisen perinteen keskushahmo Väinämöinen päätyy Pohjan akan pelastamaksi vajottuaan mereen syvyksiin Joukahaisen ampumana.

Talvipäivänseisauksen aikaan tietäjäyhdistys pysähtyy syleilemään pimeyttä ja sen ruumiillistumaa, Pohjan akkaa. Lankea loveen kanssamme ja lähde tutustumaan myös muiden kulttuurien äitihahmoihin tietäjäyhdistyksen jäsenosiossa.

Kuva: Päästi päivän kalliosta, Joseph Alanen

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Sammon mysteeri on askarruttanut itämerensuomalaisen perinteen tutkijoita jo vuosisatoja. Tietäjä-podcastin kahdeksannessa jaksossa pääset Miskan ja Lauran kanssa sanalliselle matkalle Pohjolaan, jossa todistamme Sammon eli kirjokannen taontaa. Esittelemme erilaisia tulkintoja Sammosta, ja tietysti myös Tietäjäyhdistyksen suosikkitulkinnan.

Jäsenten osiossa tutustumme Arhippa Perttusen johdolla kevätkylvöjenkin aikana laulettuihin autenttisiin Sampo-runoihin.

Kuva: Sampo, Igor Baranov

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS