Kirjoittajan arkistot:tietajary@gmail.com

Jakso 19: Mytologinen kieli

Mytologia on itämerensuomalaisen perinteen sielu ja sydän, mutta mitä oikeastaan tarkoitamme mytologialla? Tässä jaksossa perehdymme viimeisten kahden sadan vuoden aikana kehitettyihin myyttiteorioihin ja lähestymme tuttuun tapaan mytologian aihetta myös tietäjän näkökulmasta.

Myyttitutkimuksen pioneeri Max Müller piti mytologiaa kielen sairautena. Tässä jaksossa lähdemme olettamuksesta, että mytologiaa todella voidaan pitää kielenä. Kuuntele koko jakso ja voit itse päättää millaisesta kielestä on kyse – sairaasta vai kenties viisaasta?

Voit kuunnella maksutta ensimmäisen tunnin. Koko jaksoon ja kaikkiin muihinkin erityispiptkiin jaksoihimme pääset käsiksi osoitteessa https://tietaja.supercast.com/

Jakso 18: Kolmijakoinen maailmankuva

Oletko kuullut, että maailmassa olisi kolme kerrosta? Itämerensuomalaiset esivanhempamme pitivät maailmaa kolmitasoisena ja hyödynsivät tätä tietoa monin tavoin. Shamaaneille aiheen tunteminen oli erityisen hyödyllistä. Tämä selittää, miksi kaikissa Suomen alueelta löydetyissä shamaanirummuissa on kuvattuna kolmitasoinen maailma

Tietäjä-podcast pyrkii tässä jaksossa avaamaan kolmikerroksista maailmankuvaa nykyihmiselle ymmärrettävällä tavalla. Esivanhempiemme käsitys aiheesta oli syvän intuitiivinen. Tietäjä-podcast ottaa avuksi modernin filosofian sanaston yrittäessään avata, miksi kolmikerroksinen ajattelu voi syventää kenen tahansa ymmärrystä maailmankaikkeudesta.

Tervetuloa mukaan matkalle yliseen, keskiseen ja aliseen!

Jakso 14: Kekri sulkee syklin

Vuodenkierto oli esivanhemmillemme tärkeä ilmiö, jonka ympärille itämerensuomalainen mytologia rakentui. Sen huipentuma ja päätös oli kekrijuhla ja sitä seuraava jakoaika. Nämä olivat täynnä myyttistä sisältöä, jonka ymmärtäminen on nykyään aivan yhtä tärkeää kuin muinaisuudessakin. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa tutkimme kekrin alkuperää ja tulkitsemme filosofisessa hengessä sen myyttistä sisältöä. Saat vastauksia mm. siihen miksi kekrinä laulettiin ison härän surmaamisesta ja miksi esivanhempien rooli oli kekrissä niin tärkeä.

KUVA: Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa Seurasaaren ulkomuseossa, kekriukko tuvan uunin kupeessa. Museovirasto.

Jakso 13: Lemminkäinen, juhannus ja tuli

Lemminkäinen on itämerensuomalaisen perinteen tunnettu ja rakastettu tuittupää. Hänen matkassaan Päivölän pitoihin kiteytyy keskikesän mytologinen merkitys. Mitä oikein onkaan lempi, josta myös Lemminkäinen on saanut nimensä? Miksi Lemminkäinen menettää vääjäämättä henkensä matkoillaan? Tietäjäyhdistys juhlii juhannusta tutkimalla lempeä ja tulta ja Lemminkäisen vaarallisia matkoja. Lopulta päädymme Lemminkäisen jalanjäljissä aina Tuonelan majoille saakka.

Jakso 12: Ukon vakat

Miksi keväällä on ollut tapana nostaa malja Ukon kunniaksi? Kuka on tämä ylijumalan arvonimeä nauttiva ukkosen jumala? Keväistä juhlaa, jonka keskiössä ovat Ukko ja hänen puolisonsa Rauni on kutsuttu monilla nimillä. Tämä juhla tunnetaan nimellä ”Ukon vakat” ja helojen juhlimiseen liittyy paljon samaa symboliikkaa. Tämä jakso aloittaa sarjan, jossa tietäjä-podcast perehtyy itämerensuomalaisiin kalendaarijuhliin.

 

Kuva: Kokko, R.W. Ekhman, Kansallisgalleria

Jakso 11: Tarmo Ahonen – Unohdettu ja löydetty ruokokatto

1900-luvulla suomalaiset lähes unohtivat ruo’on käytön rakennusmateriaalina. Samalla kun öljypohjaiset huopakatot ja peltikatot ovat alkaneet peittää suomalaisia taloja, ruoko on vuosi toisensa jälkeen lisääntynyt niin järvissä kuin merelläkin. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa Tietäjäyhdistys muistuttaa kaikkia tästä kauniista ja toimivasta perinnerakentamisen taidosta. Ruo’on kerääminen on erinomainen tapa hoitaa vesistöjä ja kerätty ruoko antaa meille mahdollisuuden nauttia kauniista ja luonnollisista ruokokatoista, seinistä ja eristeistä. Tarmo Ahonen on eräs niistä harvoista, jotka yhä osaavat ruokokaton rakentamisen salat. Tässä kesällä 2020 nauhoitetussa haastattelussa pääset kuulemaan kaiken oleellisen tästä järviemme aarteesta.