Tervetuloa syventymään Suomen ja laajemmin itämerensuomalaisen kulttuurin hengelliseen maisemaan. Tässä jaksossa sukellamme yhteen itämerensuomalaisten kulttuurin kiistanalaisimmista ja samalla kiehtovimmista aiheista: Jumalan käsitteen historiaan ja merkitykseen. Martti Haavio, tunnettu suomalainen folkloristi, väitti, että kun kristilliset lähetyssaarnaajat tulivat tekemisiin itämerensuomalaisten kanssa, he kohtasivat samalla Jumalan. Miksi ja miten niin? Ja mikä voisi olla tämän väitteen filosofinen ja kulttuurinen perusta?

Tässä jaksossa ei ainoastaan analysoi Jumalan käsitteen historiallisia ulottuvuuksia suomalais-ugrilaisessa kulttuurissa, vaan myös tarkastelemme sen nykyistä roolia ja merkitystä yhteiskunnassamme. Kuulemme tarinoita myyttisestä Bjarmiasta, mahdollisesti todellisesta tai kuvitteellisesta pohjoisesta alueesta, joka on säilyttänyt mystisen kaikunsa suomalaisessa kulttuurimuistissa.

Mutta emme pysähdy vain myytteihin ja historiaan. Otamme myös filosofisen syväsukelluksen aiheeseen. Millaisia käsitteellisiä ja ontologisia olettamuksia Jumalan käsite kantaa suomalais-ugrilaisessa kulttuurissa. Lisäksi pohdimme juminhäiden ja juminkeon, näiden ainutlaatuisten ja mystisten itämerensuomalaisen perinteen ilmentymien, merkitystä. Voivatko nämä käsitteet ja niiden taustalla olevat uskomukset tarjota meille uudenlaisen näkökulman siihen, kuinka näemme ja ymmärrämme hengellisyyden ja pyhyyden?

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tietäjä ry:n jäsenet: (Protected Content)

Mytologia on itämerensuomalaisen perinteen sielu ja sydän, mutta mitä oikeastaan tarkoitamme mytologialla? Tässä jaksossa perehdymme viimeisten kahden sadan vuoden aikana kehitettyihin myyttiteorioihin ja lähestymme tuttuun tapaan mytologian aihetta myös tietäjän näkökulmasta.

Myyttitutkimuksen pioneeri Max Müller piti mytologiaa kielen sairautena. Tässä jaksossa lähdemme olettamuksesta, että mytologiaa todella voidaan pitää kielenä. Kuuntele koko jakso ja voit itse päättää millaisesta kielestä on kyse – sairaasta vai kenties viisaasta?

Voit kuunnella maksutta ensimmäisen tunnin. Koko jaksoon ja kaikkiin muihinkin erityispiptkiin jaksoihimme pääset käsiksi osoitteessa https://tietaja.supercast.com/

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Oletko kuullut, että maailmassa olisi kolme kerrosta? Itämerensuomalaiset esivanhempamme pitivät maailmaa kolmitasoisena ja hyödynsivät tätä tietoa monin tavoin. Shamaaneille aiheen tunteminen oli erityisen hyödyllistä. Tämä selittää, miksi kaikissa Suomen alueelta löydetyissä shamaanirummuissa on kuvattuna kolmitasoinen maailma

Tietäjä-podcast pyrkii tässä jaksossa avaamaan kolmikerroksista maailmankuvaa nykyihmiselle ymmärrettävällä tavalla. Esivanhempiemme käsitys aiheesta oli syvän intuitiivinen. Tietäjä-podcast ottaa avuksi modernin filosofian sanaston yrittäessään avata, miksi kolmikerroksinen ajattelu voi syventää kenen tahansa ymmärrystä maailmankaikkeudesta.

Tervetuloa mukaan matkalle yliseen, keskiseen ja aliseen!

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Vuodenkierto oli esivanhemmillemme tärkeä ilmiö, jonka ympärille itämerensuomalainen mytologia rakentui. Sen huipentuma ja päätös oli kekrijuhla ja sitä seuraava jakoaika. Nämä olivat täynnä myyttistä sisältöä, jonka ymmärtäminen on nykyään aivan yhtä tärkeää kuin muinaisuudessakin. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa tutkimme kekrin alkuperää ja tulkitsemme filosofisessa hengessä sen myyttistä sisältöä. Saat vastauksia mm. siihen miksi kekrinä laulettiin ison härän surmaamisesta ja miksi esivanhempien rooli oli kekrissä niin tärkeä.

KUVA: Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa Seurasaaren ulkomuseossa, kekriukko tuvan uunin kupeessa. Museovirasto.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Lemminkäinen on itämerensuomalaisen perinteen tunnettu ja rakastettu tuittupää. Hänen matkassaan Päivölän pitoihin kiteytyy keskikesän mytologinen merkitys. Mitä oikein onkaan lempi, josta myös Lemminkäinen on saanut nimensä? Miksi Lemminkäinen menettää vääjäämättä henkensä matkoillaan? Tietäjäyhdistys juhlii juhannusta tutkimalla lempeä ja tulta ja Lemminkäisen vaarallisia matkoja. Lopulta päädymme Lemminkäisen jalanjäljissä aina Tuonelan majoille saakka.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Miksi keväällä on ollut tapana nostaa malja Ukon kunniaksi? Kuka on tämä ylijumalan arvonimeä nauttiva ukkosen jumala? Keväistä juhlaa, jonka keskiössä ovat Ukko ja hänen puolisonsa Rauni on kutsuttu monilla nimillä. Tämä juhla tunnetaan nimellä ”Ukon vakat” ja helojen juhlimiseen liittyy paljon samaa symboliikkaa. Tämä jakso aloittaa sarjan, jossa tietäjä-podcast perehtyy itämerensuomalaisiin kalendaarijuhliin.

Kuva: Kokko, R.W. Ekhman, Kansallisgalleria

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS