Minne päädymme jättäessämme rajallisen olomuodon? Ympäri maailman on ajateltu, että rajan takana meitä odottaa tummanpuhuva äitiyttä edustava hahmo. Itämerensuomalaisessa perinteessä tällä pelottavalla mutta rakastetulla naisella on ollut lukuisia nimiä kuten Pohjan akka, Louhi ja Lovetar.

Hän ottaa meidät vastaan kuollessamme. Itämerensuomalaiset tietäjät ovat kuitenkin tunteneet myös lukuisia menetelmiä, joiden avulla vierailu Pohjolaan on mahdollista myös väliaikaisesti. Loveen on langettu hakemaan yhteisöä hyödyttävää tietoa ja sieltä on haettu voimaa ja ymmärrystä. Myös itämerensuomalaisen perinteen keskushahmo Väinämöinen päätyy Pohjan akan pelastamaksi vajottuaan mereen syvyksiin Joukahaisen ampumana.

Talvipäivänseisauksen aikaan tietäjäyhdistys pysähtyy syleilemään pimeyttä ja sen ruumiillistumaa, Pohjan akkaa. Lankea loveen kanssamme ja lähde tutustumaan myös muiden kulttuurien äitihahmoihin tietäjäyhdistyksen jäsenosiossa.

Kuva: Päästi päivän kalliosta, Joseph Alanen

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Sammon mysteeri on askarruttanut itämerensuomalaisen perinteen tutkijoita jo vuosisatoja. Tietäjä-podcastin kahdeksannessa jaksossa pääset Miskan ja Lauran kanssa sanalliselle matkalle Pohjolaan, jossa todistamme Sammon eli kirjokannen taontaa. Esittelemme erilaisia tulkintoja Sammosta, ja tietysti myös Tietäjäyhdistyksen suosikkitulkinnan.

Jäsenten osiossa tutustumme Arhippa Perttusen johdolla kevätkylvöjenkin aikana laulettuihin autenttisiin Sampo-runoihin.

Kuva: Sampo, Igor Baranov

 

 

 

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Suomalaista mytologiaa tulkitseva sarjamme alkaa Väinämöisestä, itämerensuomalaisen perinteen kenties tunnetuimmasta ja tärkeimmästä hahmosta. Väinämöinen on kaikkien tietäjien arkkityyppi. Mytologisen runouden mukaan hän oli mukana maailman synnyssä, Sammon taonnassa ja tuhossa, sekä osallistui taivaankappaleiden asettamiseen oikeille paikoilleen. Tässä jaksossa annamme Väinämöisestä kokonaisvaltaisen tulkinnan ja valamme perustaa myöhemmille jaksoille, joissa jatkamme itämerensuomalaisen perinteen tulkitsemista ykseysopin näkökulmasta.

Tietäjäyhdistyksen jäsenet saavat erityispitkän jakson, jossa avaamme Väinämöiseen liittyviä tähtikuvioita, rituaalin merkitystä sekä pohdimme omaa suhdettamme Väinämöiseen.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Lotte Tarkka on Helsingin yliopiston folkloristiikan professori ja vuonna 1831 perustetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtaja ja seuran esimies. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa hän toimii matkaoppaanamme Vienan Karjalan runolaulukulttuuriin. Matkustamme muun muassa Vuokkiniemen pitäjään, jota on kutsuttu Kalevalaisen kulttuurin myyttiseksi alkukodiksi. Käymme myös läpi parhaat kaikkien saatavilla olevat lähteet, joiden avulla kuka tahansa voi tutustua esivanhempiemme perinteeseen. Mytologinen matkamme kulkee lopulta aina tietäjän tietoon ja alkumyytteihin asti. Mitä olivatkaan suomalaiset jumalat?

Kuuntele jakso käyttämällä alla olevaa soitinta tai käytä mieleistäsi podcast-sovellusta.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tietäjä-podcast syleilee kevättä tutkimalla taivaanvalojen roolia itämerensuomalaisen perinteen luomismyyteissä. Riimuja ja kielitiedettä hyödyntäen hahmottelemme muinaissuomalaisen kosmogonian navigoidaksemme taivaan ja maan välillä kuin muinainen tietäjä. Tämän jakson jälkeen myös tietäjäyhdistyksen logo avautuu sinulle aivan uudella tavalla!

Jäsenten erityispitkässä jaksossa pohdimme päivänpäästön ja pääsiäisen yhteyttä. Lopuksi kuljemme läpi kaksisataa vuotta vanhan ainutlaatuisen päivänpäästö-runon ja selvitämme Väinämöisen miekan syvimmän olemuksen.

Kuuntele jakso sivun alalaidassa olevasta soittimesta tai lisää Tietäjä-podcast puhelimesi podcast-appiin!

 

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tietäjä-podcastin neljännessä jaksossa sukelletaan tietäjyyteen perinnekäsitöiden kautta Tietäjä yhdistyksen perustajajäsenen Suvi Hansteen kanssa. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, kuinka  käsityöt ovat tapa tuoda metafyysiset maailmankuvaan sisään kirjoitetut periaatteet konkreettiseksi arkisten käyttöesineiden kautta. Viisausperinteeseen kuuluvat kaikki elämän osa-alueet, ja se vaalii kokonaista maailmankuvaa, jonka periaatteet näkyvät kaikilla elämän osa-alueilla.

Kuuntele jakso sivun alalaidassa olevasta soittimesta tai lisää Tietäjä-podcast puhelimesi podcast-appiin!

Näyte jaksosta:

Linkkejä;

KANSALLISPUVUT JA MUINAISPUVUT
Muinaispuku
Muinais-Karjalan puvun koruista
Muinaispuvun koruja

KÄSPAIKKA
Kaksoishevoset, naishahmo.
Kaksoislintu, naishahmot, maailmanpuu.
Käspaikka-kokoelma

RUKINLAPA
Ruusukeverkko
Sotkanpesä
Molemmat

KANNUKSENPYÖRÄ:

Suomalainen ryijy
Kannuksenpyörä ja hevoset
Kaukasialainen matto

Tablet of Shamash , joissa 8-sakarainen tähti (Venus) sekä Auringon ja Kuun symboleita

ELÄMÄNKUKKA / RUUSUKEVERKKO

Rukinlapa
Rukinlapa

Kiinalainen temppeli (Ming-kaudelta leijona patsas kielletyssä kaupungissa)

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Mytologinen runous on itämerensuomalaisen viisausperinteen sydän ja henki. Perinteenharjoittaminen käytännössä lipsuukin monen mielestä vahvasti uskonnon puolelle, sillä uskonnot ovat tunnetusti myyttien koteja. Tietäjä-podcastin kolmannessa jaksossa Miska ja Laura pohtivat myyttien merkitystä nykyihmiselle ja määrittelevät Tietäjäyhdistyksen suhteen uskontoihin.

Kuva: Väinämöinen soittaa kannelta (1872). Johannes Takasen kuvaama patsas Monrepos’n puistossa Viipurissa. Museoviraston kuvakokoelmat.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tietäjä-podcastin toisessa jaksossa saamme vieraaksi emeritusprofessori Seppo Knuuttilan, joka on tehnyt pitkän uran suomalaisen perinteen tutkimuksen parissa. Hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Itä-Suomen yliopistossa. Knuuttilan kiinnostuksen kohteet levittäytyvät laajalle alueelle ja hänet tunnetaan syvällisistä teoreettisista näkökulmistaan. Tietäjä-podcastia kiinnostaa erityisesti hänen maailmankuvaa koskeva tutkimuksensa.

Seppo Knuuttila johdattaa meidät suomalainen perinteen maailmankuvan ja mytologian syvyyksiin. Löytyykö myyttien takaa syvää viisautta vai onko kyse vain alkeellisista yrityksistä jäsentää maailmaa? Pääset myös tutustumaan perinteentutkimuksen merkittävimpiin hahmoihin suomalaisen mytologian klassikkoteoksiin.

Seppo Knuuttila

M. A. Castren: Luentoja suomalaisesta mytologiasta

E. N. Setälä: Sammon Arvoitus

Matti Kuusi: Mikä on sampo?

Elämänpuu

Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko

Martti Haavio: Suomalainen mytologia

Iivar Kemppinen

Anna-Leena Siikala

Unto Salo: Kalevalaiset myytit

Kaarle Krohn

Owen Barfield

Claude Levi-Strauss

Carlo Ginzburg: Juusto ja madot

Juhana Kainulainen

Kuva: Visa Knuuttila

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tietäjän matka alkaa podcastin esittelyllä. Tässä jaksossa kuulet miten Tietäjä lähestyy suomalaista perinnettä sekä saat ensimaistiaiset itämerensuomalaisesta viisausperinteestä ykseysopin näkökulmasta. Pääset myös tutustumaan podcastimme emäntään ja isäntään, Lauraan ja Miskaan.

Miska ja Laura pohtivat minkälaisia lähtöoletuksia ja ennakkoluuloja meillä voi olla tutkiessamme esivanhempiemme perinnettä. Olemmeko liian usein ja kevyin perustein päätyneet pitämään edeltäviä sukupolvia taikauskoisina hölmöinä? Mikä on Tietäjä-podcastin rooli tässä kaikessa? Tämä selviää keskustelussa, joka vie itämerensuomalaisen perinteen alkulähteille.

Kuva: Larin Paraske, Tekijä: Nyblin Daniel, 1890–1899, Museovirasto – Musketti

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS