Miksi keväällä on ollut tapana nostaa malja Ukon kunniaksi? Kuka on tämä ylijumalan arvonimeä nauttiva ukkosen jumala? Keväistä juhlaa, jonka keskiössä ovat Ukko ja hänen puolisonsa Rauni on kutsuttu monilla nimillä. Tämä juhla tunnetaan nimellä ”Ukon vakat” ja helojen juhlimiseen liittyy paljon samaa symboliikkaa. Tämä jakso aloittaa sarjan, jossa tietäjä-podcast perehtyy itämerensuomalaisiin kalendaarijuhliin.

Kuva: Kokko, R.W. Ekhman, Kansallisgalleria

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

1900-luvulla suomalaiset lähes unohtivat ruo’on käytön rakennusmateriaalina. Samalla kun öljypohjaiset huopakatot ja peltikatot ovat alkaneet peittää suomalaisia taloja, ruoko on vuosi toisensa jälkeen lisääntynyt niin järvissä kuin merelläkin. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa Tietäjäyhdistys muistuttaa kaikkia tästä kauniista ja toimivasta perinnerakentamisen taidosta. Ruo’on kerääminen on erinomainen tapa hoitaa vesistöjä ja kerätty ruoko antaa meille mahdollisuuden nauttia kauniista ja luonnollisista ruokokatoista, seinistä ja eristeistä. Tarmo Ahonen on eräs niistä harvoista, jotka yhä osaavat ruokokaton rakentamisen salat. Tässä kesällä 2020 nauhoitetussa haastattelussa pääset kuulemaan kaiken oleellisen tästä järviemme aarteesta.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Itämerensuomalaista perinnettä on tutkittu kaksi vuosisataa, mutta mitä oikeastaan ymmärrämme itämerensuomalaisesta symboliikasta? Timo Heikkilä on itsenäinen tutkija, kirjailija ja eräs niitä harvoja, jotka ovat tulkinneet laajemmin Pohjolan symboliikkaa ja metafysiikkaa. Tässä jaksossa kuljemme viime vuosisatojen ajatusten läpi ja avaamme uusia näkymiä perinteen tulkintaan. Ehkäpä emme ole vielä ottaneet kuin muutaman askeleen matkalla esivanhempiemme maailmankuvan ymmärtämiseen.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Minne päädymme jättäessämme rajallisen olomuodon? Ympäri maailman on ajateltu, että rajan takana meitä odottaa tummanpuhuva äitiyttä edustava hahmo. Itämerensuomalaisessa perinteessä tällä pelottavalla mutta rakastetulla naisella on ollut lukuisia nimiä kuten Pohjan akka, Louhi ja Lovetar.

Hän ottaa meidät vastaan kuollessamme. Itämerensuomalaiset tietäjät ovat kuitenkin tunteneet myös lukuisia menetelmiä, joiden avulla vierailu Pohjolaan on mahdollista myös väliaikaisesti. Loveen on langettu hakemaan yhteisöä hyödyttävää tietoa ja sieltä on haettu voimaa ja ymmärrystä. Myös itämerensuomalaisen perinteen keskushahmo Väinämöinen päätyy Pohjan akan pelastamaksi vajottuaan mereen syvyksiin Joukahaisen ampumana.

Talvipäivänseisauksen aikaan tietäjäyhdistys pysähtyy syleilemään pimeyttä ja sen ruumiillistumaa, Pohjan akkaa. Lankea loveen kanssamme ja lähde tutustumaan myös muiden kulttuurien äitihahmoihin tietäjäyhdistyksen jäsenosiossa.

Kuva: Päästi päivän kalliosta, Joseph Alanen

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Sammon mysteeri on askarruttanut itämerensuomalaisen perinteen tutkijoita jo vuosisatoja. Tietäjä-podcastin kahdeksannessa jaksossa pääset Miskan ja Lauran kanssa sanalliselle matkalle Pohjolaan, jossa todistamme Sammon eli kirjokannen taontaa. Esittelemme erilaisia tulkintoja Sammosta, ja tietysti myös Tietäjäyhdistyksen suosikkitulkinnan.

Jäsenten osiossa tutustumme Arhippa Perttusen johdolla kevätkylvöjenkin aikana laulettuihin autenttisiin Sampo-runoihin.

Kuva: Sampo, Igor Baranov

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Suomalaista mytologiaa tulkitseva sarjamme alkaa Väinämöisestä, itämerensuomalaisen perinteen kenties tunnetuimmasta ja tärkeimmästä hahmosta. Väinämöinen on kaikkien tietäjien arkkityyppi. Mytologisen runouden mukaan hän oli mukana maailman synnyssä, Sammon taonnassa ja tuhossa, sekä osallistui taivaankappaleiden asettamiseen oikeille paikoilleen. Tässä jaksossa annamme Väinämöisestä kokonaisvaltaisen tulkinnan ja valamme perustaa myöhemmille jaksoille, joissa jatkamme itämerensuomalaisen perinteen tulkitsemista ykseysopin näkökulmasta.

Tietäjäyhdistyksen jäsenet saavat erityispitkän jakson, jossa avaamme Väinämöiseen liittyviä tähtikuvioita, rituaalin merkitystä sekä pohdimme omaa suhdettamme Väinämöiseen.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Lotte Tarkka on Helsingin yliopiston folkloristiikan professori ja vuonna 1831 perustetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtaja ja seuran esimies. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa hän toimii matkaoppaanamme Vienan Karjalan runolaulukulttuuriin. Matkustamme muun muassa Vuokkiniemen pitäjään, jota on kutsuttu Kalevalaisen kulttuurin myyttiseksi alkukodiksi. Käymme myös läpi parhaat kaikkien saatavilla olevat lähteet, joiden avulla kuka tahansa voi tutustua esivanhempiemme perinteeseen. Mytologinen matkamme kulkee lopulta aina tietäjän tietoon ja alkumyytteihin asti. Mitä olivatkaan suomalaiset jumalat?

Kuuntele jakso käyttämällä alla olevaa soitinta tai käytä mieleistäsi podcast-sovellusta.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tietäjä-podcast syleilee kevättä tutkimalla taivaanvalojen roolia itämerensuomalaisen perinteen luomismyyteissä. Riimuja ja kielitiedettä hyödyntäen hahmottelemme muinaissuomalaisen kosmogonian navigoidaksemme taivaan ja maan välillä kuin muinainen tietäjä. Tämän jakson jälkeen myös tietäjäyhdistyksen logo avautuu sinulle aivan uudella tavalla!

Jäsenten erityispitkässä jaksossa pohdimme päivänpäästön ja pääsiäisen yhteyttä. Lopuksi kuljemme läpi kaksisataa vuotta vanhan ainutlaatuisen päivänpäästö-runon ja selvitämme Väinämöisen miekan syvimmän olemuksen.

Kuuntele jakso sivun alalaidassa olevasta soittimesta tai lisää Tietäjä-podcast puhelimesi podcast-appiin!

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tietäjä-podcastin neljännessä jaksossa sukelletaan tietäjyyteen perinnekäsitöiden kautta Tietäjä yhdistyksen perustajajäsenen Suvi Hansteen kanssa. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, kuinka  käsityöt ovat tapa tuoda metafyysiset maailmankuvaan sisään kirjoitetut periaatteet konkreettiseksi arkisten käyttöesineiden kautta. Viisausperinteeseen kuuluvat kaikki elämän osa-alueet, ja se vaalii kokonaista maailmankuvaa, jonka periaatteet näkyvät kaikilla elämän osa-alueilla.

Kuuntele jakso sivun alalaidassa olevasta soittimesta tai lisää Tietäjä-podcast puhelimesi podcast-appiin!

Näyte jaksosta:

Linkkejä;

KANSALLISPUVUT JA MUINAISPUVUT
Muinaispuku
Muinais-Karjalan puvun koruista
Muinaispuvun koruja

KÄSPAIKKA
Kaksoishevoset, naishahmo.
Kaksoislintu, naishahmot, maailmanpuu.
Käspaikka-kokoelma

RUKINLAPA
Ruusukeverkko
Sotkanpesä
Molemmat

KANNUKSENPYÖRÄ:

Suomalainen ryijy
Kannuksenpyörä ja hevoset
Kaukasialainen matto

Tablet of Shamash , joissa 8-sakarainen tähti (Venus) sekä Auringon ja Kuun symboleita

ELÄMÄNKUKKA / RUUSUKEVERKKO

Rukinlapa
Rukinlapa

Kiinalainen temppeli (Ming-kaudelta leijona patsas kielletyssä kaupungissa)

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Mytologinen runous on itämerensuomalaisen viisausperinteen sydän ja henki. Perinteenharjoittaminen käytännössä lipsuukin monen mielestä vahvasti uskonnon puolelle, sillä uskonnot ovat tunnetusti myyttien koteja. Tietäjä-podcastin kolmannessa jaksossa Miska ja Laura pohtivat myyttien merkitystä nykyihmiselle ja määrittelevät Tietäjäyhdistyksen suhteen uskontoihin.

Kuva: Väinämöinen soittaa kannelta (1872). Johannes Takasen kuvaama patsas Monrepos’n puistossa Viipurissa. Museoviraston kuvakokoelmat.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS