Sorry, but you do not have permission to view this content.
Aihearkisto: Uncategorized
Tuonela: Kalevalamitan salaisuus
Vastaa
Itämerensuomalaiset loitsut, mytologiset runot ja laulut ovat lähes poikkeuksetta kalevalamitassa. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on runomitta, jossa säe koostuu yleensä kahdeksasta tavusta, jolloin se jakautuu neljään kaksitavuiseen runojalkaan. Mutta mikä on tehnyt nelipolvitrokeesta itämerensuomalaisen runomitan standardin? Mikä tässä mitassa vetosi Suomenniemeä asuttaneisiin esivanhempiimme niin syvästi, että he pukivat kaikki arvokkaimmat runonsa ja loitsunsa juuri tähän esteettiseen ja matemaattiseen asuun. Kutsuimme apuun muusikko Veera Voiman, joka on laulanut kalevalamitassa lähes koko ikänsä. Veera toimii oppaanamme kalevalamitan kauneuteen ja tarjoaa sen käytöstä käytännön esimerkkejä.
Tietäjä ry:n jäsenet: (Protected Content)
Tuonela: Sampsa Pellervoisen mytologia
Kun kevät saapuu ja luonto herää, Sampsa kylvää maan ja kasvu voi alkaa. Mutta kenestä oikein on kyse? Sampsa Pellervoinen on olennainen osa itämerensuomalaista mytologiaa. Sampsaa tai Sämpsää on pidetty viljan ja kasvun jumaluutena, mutta onko asia aivan niin yksioikoinen?
Tervetuloa mukaan Tietäjä-podcastin kyytiin, kun lähdemme herättämään Sampsaa ja jopa paljastamme kenen kanssa Sampsa tapaa tehdä veneretkiään!
Tietäjä ry:n jäsenet: (Protected Content)
Tuonela: Karhu – jumala, esi-isä ja metsän kuningas
Karhu on suomalaisten esi-isä, muinainen jumala, metsän kuningas ja nisäkäs, joka on suuresti kaltaisemme. Tänä talvena Tietäjäyhdistys on tehnyt kaikkensa ymmärtääkseen Karhun symboliikkaa. Kaikki sai alkunsa talvikäräjiltä, missä pohdimme sydäntalven merkitystä. Karhu ja karhun talvipesä nousivat tärkeiksi teemoiksi, mikä on johtanut laajamittaiseen keskusteluun Karhun symboliikasta. Pysähdymme tässä jaksossa perustavan kysymyksen äärelle: mikä on Karhun merkitys itämerensuomalaisessa metafysiikassa?
Myös Tietäjäyhdistyksen uusi hallitus tekee tässä jaksossa yllätysvierailun studioomme ja antaa heti paljon pureksittavaa. Roope Särkikoski kertoo meille mitä on osallistuva ymmärtäminen ja Tinja de la Chapelle muistelee kuinkalaulu liittyy suomalaiseen luontoyhteyteen.
Kannattajajäsenien omassa osiossa analysoimma talvikäräjillä luodun Karhun synty -runoa, mikä sinetöi Karhu-tulkintamme.
Tietäjä ry:n jäsenet: (Protected Content)
Tuonela: Kekri sulkee syklin
Vuodenkierto oli esivanhemmillemme tärkeä ilmiö, jonka ympärille itämerensuomalainen mytologia rakentui. Sen huipentuma ja päätös oli kekrijuhla ja sitä seuraava jakoaika. Nämä olivat täynnä myyttistä sisältöä, jonka ymmärtäminen on nykyään aivan yhtä tärkeää kuin muinaisuudessakin. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa tutkimme kekrin alkuperää ja tulkitsemme filosofisessa hengessä sen myyttistä sisältöä. Saat vastauksia mm. siihen miksi kekrinä laulettiin ison härän surmaamisesta ja miksi esivanhempien rooli oli kekrissä niin tärkeä.
Tietäjäyhdistys juhlii kekriä 24.11 Sipoon Hindsbyssä. Voit ilmoittautua mukaan sähköpostitse osoitteeseen info@tietaja.fi.
KUVA: Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa Seurasaaren ulkomuseossa, kekriukko tuvan uunin kupeessa. Museovirasto.
Tietäjä ry:n jäsenet: (Protected Content)
Tuonela: Ukon vakat
Miksi keväällä on ollut tapana nostaa malja Ukon kunniaksi? Kuka on tämä ylijumalan arvonimeä nauttiva ukkosen jumala? Keväistä juhlaa, jonka keskiössä ovat Ukko ja hänen puolisonsa Rauni on kutsuttu monilla nimillä. Tämä juhla tunnetaan nimellä ”Ukon vakat” ja helojen juhlimiseen liittyy paljon samaa symboliikkaa. Tämä jakso aloittaa sarjan, jossa tietäjä-podcast perehtyy itämerensuomalaisiin kalendaarijuhliin.
Kuva: Kokko, R.W. Ekhman, Kansallisgalleria
Tietäjä ry:n jäsenet: (Protected Content)