Sukellamme vuoden synkimpään ja samalla pyhimpään aikaan – jakoaikaan. Miska, Laura ja Samu pohtivat Sipoonjoen perinnesaunalla, mitä tämä muinainen välitila meille nyky-ihmisille merkitsee.

Tässä jaksossa:
– Mitä jakoaika oikeastaan on ja milloin se alkaa?
– Kekrin merkitys vuoden sykliä päättävänä juhlana
– Marraskuu – kuoleman kuukausi ja slow-motion jakoaika
– Miksi maailmojen väliset rajat ovat jakoaikana ohuimmillaan
– Ennustaminen ja enteiden lukeminen välitilassa
– Kekripukit, viikatemies ja tilin teon hetki
– Jakoajan kiellot ja rituaalit

Kuva:

Museoviraston kuvakokoelma

Pekka Ruotsalainen esittämä Köyriätär

Rytkönen, Ahti,1927

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tässä jaksossa Tietäjä-podcast suuntaa saunan lauteille, löylyn lämpöön, missä itämerensuomalainen perinne elää ja hengittää.

Miska Käpin ja Laura Foonin seurana ovat Laura Foon, Otto Kronqvist, Roope Särkikoski sekä Tinja de la Chapelle. Keskustelu käydään missäpä muualla kuin Sipoonjoen perinnesaunalla.

Pohdimme, miksi sauna on ollut vuosituhansien ajan suomalaisen henkisyyden ja parantamisen keskus, sekä miten saunominen kytkeytyy rituaaliseen elämänkaareen syntymästä kuolemaan. Kuulemme myös Tinjan kokemuksen morsius- ja hääsaunotuksesta.

Keskustelu laajenee hikoilukulttuurien historiaan ja siihen, miksi löyly on saunan sielu. Tuonela-osiossa sukelletaan syvälle saunotuksen rituaaliseen kaareen, elämän ja kuoleman kiertoon sekä siihen, miten sauna voi toimia hengellisenä harjoituksena.

Kuva: Sipoonjoen Perinnesauna

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tässä jaksossa sukellamme itämerensuomalaisten rituaalien maailmaan. Isäntämme Miska Käppi ja Laura Foon saavat vieraakseen tietäjäyhdistys-aktiivin ja rituaaliasiantuntijan Aki Cederbergin. Keskustelun aikana käsitellään rituaalien merkitystä nykypäivänä, niiden juuria ja miten ne jäsentävät todellisuuttamme sekä yhdistävät meitä menneisyyteen sekä luontoon.

Aki avaa näkemyksiään siitä, kuinka rituaaleilla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja henkilökohtaisen kasvun edistäjänä. Käymme myös läpi keskustelijoiden omakohtaisia kokemuksia rituaalien voimasta.

Kuulemme myös, kuinka Tietäjäyhdistys valmistautuu kevään tärkeimpään juhlaan, Ukonvakkaan, joka järjestetään toukokuun 25. päivänä Porvoossa.

Liity seuraamme, kun pohdimme rituaalien merkitystä ja voimaa yksilön sekä yhteisön elämässä.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Kalevalan päivän kunniaksi koko jakso on saatavilla kaikille kuulijoillemme!

Tässä jaksossa keskitymme vieraamme Kalevalaseuran toiminnanjohtajan Dos. FT Niina Hämäläisen kanssa Kalevalan rooliin suomalaisessa runolauluperinteessä ja pohdimme, missä määrin se edustaa itämerensuomalaisen perinteen todellista olemusta. Tarkastelemme, onko Kalevala enemmänkin Elias Lönnrotin käsialaa kuin aitoa kansanperinnettä.

Keskustelemme myös Kalevalan keskeisistä lähteistä, erityisesti Arhippa Perttusen roolista ja muista merkittävistä vaikuttajista.

Käymme läpi, mitä ”kalevala” sana mahdollisesti merkitsi muinaisille itämerensuomalaisille ja mitä se tarkoittaa nykyhetkessä. Pohdimme myös Ainon ja Kullervon runojen taustoja. Ovatko ne täysin Lönnrotin käsialaa vai löytyykö niille pohjaa kansanrunoissa?

Tutustumme Avoimeen Kalevalaan, vertailemme vanhan ja uuden Kalevalan eroja ja arvioimme, löytyykö Lönnrotin kokoelman ohella muita merkittäviä teoksia, jotka ansaitsisivat tulla tutkituksi suomalaisen runolauluperinteen yhteydessä.

Tämä jakso tarjoaa perusteellisen katsauksen Kalevalan asemaan ja sen merkitykseen suomalaisessa kulttuuriperinnössä, haastaen kuulijat pohtimaan perinteen moniulotteisuutta.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tervetuloa syventymään Suomen ja laajemmin itämerensuomalaisen kulttuurin hengelliseen maisemaan. Tässä jaksossa sukellamme yhteen itämerensuomalaisten kulttuurin kiistanalaisimmista ja samalla kiehtovimmista aiheista: Jumalan käsitteen historiaan ja merkitykseen. Martti Haavio, tunnettu suomalainen folkloristi, väitti, että kun kristilliset lähetyssaarnaajat tulivat tekemisiin itämerensuomalaisten kanssa, he kohtasivat samalla Jumalan. Miksi ja miten niin? Ja mikä voisi olla tämän väitteen filosofinen ja kulttuurinen perusta?

Tässä jaksossa ei ainoastaan analysoi Jumalan käsitteen historiallisia ulottuvuuksia suomalais-ugrilaisessa kulttuurissa, vaan myös tarkastelemme sen nykyistä roolia ja merkitystä yhteiskunnassamme. Kuulemme tarinoita myyttisestä Bjarmiasta, mahdollisesti todellisesta tai kuvitteellisesta pohjoisesta alueesta, joka on säilyttänyt mystisen kaikunsa suomalaisessa kulttuurimuistissa.

Mutta emme pysähdy vain myytteihin ja historiaan. Otamme myös filosofisen syväsukelluksen aiheeseen. Millaisia käsitteellisiä ja ontologisia olettamuksia Jumalan käsite kantaa suomalais-ugrilaisessa kulttuurissa. Lisäksi pohdimme juminhäiden ja juminkeon, näiden ainutlaatuisten ja mystisten itämerensuomalaisen perinteen ilmentymien, merkitystä. Voivatko nämä käsitteet ja niiden taustalla olevat uskomukset tarjota meille uudenlaisen näkökulman siihen, kuinka näemme ja ymmärrämme hengellisyyden ja pyhyyden?

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Tietäjä ry:n jäsenet: (Protected Content)

Mytologia on itämerensuomalaisen perinteen sielu ja sydän, mutta mitä oikeastaan tarkoitamme mytologialla? Tässä jaksossa perehdymme viimeisten kahden sadan vuoden aikana kehitettyihin myyttiteorioihin ja lähestymme tuttuun tapaan mytologian aihetta myös tietäjän näkökulmasta.

Myyttitutkimuksen pioneeri Max Müller piti mytologiaa kielen sairautena. Tässä jaksossa lähdemme olettamuksesta, että mytologiaa todella voidaan pitää kielenä. Kuuntele koko jakso ja voit itse päättää millaisesta kielestä on kyse – sairaasta vai kenties viisaasta?

Voit kuunnella maksutta ensimmäisen tunnin. Koko jaksoon ja kaikkiin muihinkin erityispiptkiin jaksoihimme pääset käsiksi osoitteessa https://tietaja.supercast.com/

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Oletko kuullut, että maailmassa olisi kolme kerrosta? Itämerensuomalaiset esivanhempamme pitivät maailmaa kolmitasoisena ja hyödynsivät tätä tietoa monin tavoin. Shamaaneille aiheen tunteminen oli erityisen hyödyllistä. Tämä selittää, miksi kaikissa Suomen alueelta löydetyissä shamaanirummuissa on kuvattuna kolmitasoinen maailma

Tietäjä-podcast pyrkii tässä jaksossa avaamaan kolmikerroksista maailmankuvaa nykyihmiselle ymmärrettävällä tavalla. Esivanhempiemme käsitys aiheesta oli syvän intuitiivinen. Tietäjä-podcast ottaa avuksi modernin filosofian sanaston yrittäessään avata, miksi kolmikerroksinen ajattelu voi syventää kenen tahansa ymmärrystä maailmankaikkeudesta.

Tervetuloa mukaan matkalle yliseen, keskiseen ja aliseen!

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Itämerensuomalaiset loitsut, mytologiset runot ja laulut ovat lähes poikkeuksetta kalevalamitassa. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on runomitta, jossa säe koostuu yleensä kahdeksasta tavusta, jolloin se jakautuu neljään kaksitavuiseen runojalkaan. Mutta mikä on tehnyt nelipolvitrokeesta itämerensuomalaisen runomitan standardin? Mikä tässä mitassa vetosi Suomenniemeä asuttaneisiin esivanhempiimme niin syvästi, että he pukivat kaikki arvokkaimmat runonsa ja loitsunsa juuri tähän esteettiseen ja matemaattiseen asuun. Kutsuimme apuun muusikko Veera Voiman, joka on laulanut kalevalamitassa lähes koko ikänsä. Veera toimii oppaanamme kalevalamitan kauneuteen ja tarjoaa sen käytöstä käytännön esimerkkejä.

Liity kannatusjäseneksemme niin pääset kuulemaan myös erityispitkät jaksot osoitteessa https://tietaja.supercast.com/

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS